Alapihan kartano

Alapihan Kartanon historia ulottuu kauas 1600-luvulle, jolloin alueella oli suuri tila, joka periytyi kahteen osaan: yläpihaan ja alapihaan. Seuraavassa on kerrottu Alapihan Kartanon historiaa ajanjaksojen, omistajien sekä tilalla tehtyjen muutoksien avulla:

Ensimmäisiä omistajia ja asukkaita ovat sukua Mustonen. Muita omistajia olivat mm. Sutinen, Paldanius, Aurenius, Wallgren ja Karvonen.

1805: Alapiha siirtyi vouti Nils Henrik Krogeruksen omistukseen.

1813: Eversti Torsten Tawastin omistukseen

1824: Edellisen ottopojan, kenttäkamreeri Gustav Jungin omistukseen

1827: Torsten Tavastin sisaren puolison Carl Henrik Aminoffin perikunnan omistukseen. Hän vuokrasi tilan Erik von Knorringille ja Carl von Knorringille sekä Gustav Kulvikille ja Gustav Adolf Krogerukselle.

1856: Tila siirtyi vouti, kollegion asessori Gustav F. Kulvikille ja hänen vaimolleen Karoliina Kyanderille.

1860: Edelliset rakensivat päärakennuksen lähes nykyiseen asuunsa.

1882: Tilan osti Juho Laitinen, jonka poika perin tilan isältään. Tilan koko oli jo 3000 hehtaaria. Tilalle perustettiin karjakkokoulu, meijerikoulu sekä 90 lehmän navetta. Kartanolla oli myös omia laivoja. 1880- luvulla ison pääkuistin rakentaminen, toinen kuisti ollut rakennuksen alusta alkaen.

1911: Juho Laitinen menetti tilan, uusi omistaja helsinkiläisliikemies J.V. Ahola.

1912: Tila myytiin Takkusten suvulle. Takkuset olivat helluntaiseurakunnan kehittäjiä paikkakunnalla ja pitivät rakennuksen toisessa päässä olevassa salissa helluntaiseurakunnan jumalanpalveluksia siihen asti, kunnes seurakunta rakensi kartanon maille oman kirkkonsa.

1946: Kartano myytiin Raakkel ja Hannes Gustafssonille, he perustivat kartanoon helluntaisaarnaajien lepokodin.

1956: Leppävirran kunta osti kartanon ja muutti rakennuksen juuri aloittaneen kansalaiskoulun oppilaiden asuntolaksi. Kartanon alakerrassa oli tyttöjen ja yläkerrassa poikien huoneet. Molemmissa kerroksissa oli valvojat/talonmies.

1957: Tehtiin muutos asuntolaksi, huonejaon muutos asuntolahuoneiksi, yläkerran vintin muuttaminen asuinhuoneeksi ja yläkerran ikkunoiden rakentaminen. Kellareiden rakentaminen ja toisen pään kellariin rakennettiin sauna, joka ei ole enää käytössä.

1982: Leppävirran kunta muutti tilan koulu-, esikoulu- ja päiväkotikäyttöön. Käyttö loppui vuonna 2018, jolloin Leppävirralle valmistuivat sekä uusi päiväkoti että Leppäkertun koulu. Tämän jälkeen rakennus oli kolme vuotta tyhjillään. Rakennuksen alakerta muutettiin kouluksi ja päiväkodiksi. Yläkerta jätettiin entiselleen. Alakertaan rakennettiin ilmastointi, levytettiin kaikki tilat, tehtiin isompi wc sekä tehtiin keittiöön uudistustöitä. Huonejakoa muutettiin palauttamalla joitakin huoneita luokkahuoneen kokoisiksi vanhoihin paikkoihin. Rakennuksen ulkomaalaus tehtiin museoviraston ohjeiden mukaan 2015.

2020: Leppävirran kunta alkoi myydä käytöstä poistunutta omaisuuttaan. Leppävirran kirkonkylän Asukasyhdistys ry järjesti elokuussa kuntalaisille keskustelutilaisuuden Alapihan Kartanon tulevaisuudesta. Keskustelutilaisuuden lopuksi perustettiin Alapihan Kartanon Ystävät ry, jonka tarkoituksena oli hankkia kartano omistukseensa ja turvata sen tulevaisuus.

2021: Maaliskuussa Alapihan Kartanon Ystävät ry osti kartanon Leppävirran kunnalta. Kevään ja kesän 2021 aikana tehtiin talkootöinä palauttavia toimenpiteitä maalaamisen, tapetoinnin ja listoitusten avulla. Kesällä avattiin Karoliinan tee- ja kahvihuone, Galleria Gustav, Kartanon Puoti sekä vuokrattavina juhla- ja kokoustiloina Juhlasali, Lindan kamari sekä kokoushuone Juho. Yläkerran työhuoneita on vuokrattu alueen yrittäjille.

×
×

Etsi sivustolta