Koskenhovin kartano

Koskenhovin kartano on ollut mukana Joroisten Musiikkiyhdistyksen toiminnassa aivan alusta lähtien.

Koskenhovin tila kuului 1500- ja 1600-luvuilla Heiskasten ja Häyristen suvuille, jotka molemmat olivat aikansa vaikuttajia pitäjässä. Tila siirtyi 1700-luvulla Tigerstedtin suvulle. Suvun viimeinen edustaja, Elisabeth Nykop, Juvan kruununvouti Sanmarkin vaimo, rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen läntisen osan vuonna 1835. He myivät Koskenhovin, siihen aikaan nimeltään Forsgård, Joroisten kruununvouti Sahlsteinille.

Vuonna 1862 “Ukko-Saksa” Paavo Kettunen, kauppias ja liikemies Kaavin Säyneisestä, osti kartanon myllyineen ja sahoineen. Ukko-Saksan poika Paavo Paavonpoika Kettunen harjoitti maatalouden ohella mylly- ja meijeritoimintaa ja omien tuotteiden myyntiä Pietariin, Kööpenhaminaan ja Lontooseen. Hän asennutti myös myllyyn Itä-Suomen ensimmäisen vesivoimalla toimivan sähkölaitoksen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen yhteyksien katkettua Pietariin seuraavat sukupolvet keskittyivät maatalouden kehittämiseen. Koskenhoviin kuului laajimmillaan yli 100 ha peltoa ja noin 2000 ha metsää.

Kartanon nykyinen omistaja Markku Rautanen, viidennen polven Kettusia Koskenhovissa, viljelee peltoja yhdessä lastensa kanssa.