Putkisalon kartano

Kuva Putkisalon verkkosivuilta

Rantasalmella sijaitseva Putkisalon Kartano on vireä ja kehittyvä lammastila. Putkisalossa on harjoitettu maataloutta ja laidunnettu ympäröiviä maita jo vuosisatojen ajan. Tilan tällä hetkellä tunnettu varsin värikäs historia alkaa jo vuodesta 1582.

Putkisalon kartanolla on kolme tuotantosuuntaa: metsä- ja lammastalous sekä kasvinviljely. Putkisalo on jalostuslampola, joka tuottaa eloeläimiä ja karitsanlihaa. Jalostuslampolaura alkoi jo vuonna 1932. Uuhia on tänä päivänä 250 ja pässejä parikymmentä, yhdessä ne tuottavat noin 500 karitsaa vuodessa. Peltoviljelyssä on 70 hehtaaria savolaista peltoa. Usean kilometrin mittaiset kiviaidat muistuttavat joka keväisestä kivenkeruu-urakasta.

Putkisalon kartanon luomupelloilla viljellään lampaiden talvirehun eli nurmen lisäksi rehukauraa, ruista ja rehuhernettä. Lampaiden ruokinnassa tähdätään valkuaisen suhteen omavaraisuuteen.

Kartanon laajat ja monimuotoiset perinnelaitumet olivat syy laiduntavien eläinten pidon jatkamiselle sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vuonna 2002. Lampaat laiduntavat kaikkiaan noin 20 hehtaaria omia perinnelaitumia. Näitä luonnonlaitumia on sekä Putkisalon saaressa että mantereen puolella. Sen lisäksi tilan maisemanhoitajat työskentelevät useissa muissa luonto- ja maisemakohteissa, kuten Linnansaaren kansallispuistossa, Parkumäen taistelun muistomerkin ympäristössä, Pyyvilän ja Rouhialan kartanoissa sekä uutena kohteeena kesästä 2020 lähtien kansallisesti merkittävässä kulttuurimaisemassa Punkaharjulla. Maisemanhoito nivoutuu saumattomasti tilan ympäristöä, historiaa ja elinvoimaista nykypäivää kunnioittavaan tuotantostrategiaan. Laiduntava eläin voi hyvin, ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja tuo mielihyvää myös ohikulkijoille.

×
×

Etsi sivustolta