Yön lauluja ja tansseja
Yö on inspiroinut taiteilijoita kautta aikojen. Tuo pimeyden, mietiskelyn, itsetutkiskelun, unien ja fantasioiden vuorokaudenaika oli erityisen kiinnostava romantikkosäveltäjille. Erityisesti Fryderyk Chopin teki nocturnosta, ”yökappaleesta”, pianomusiikin täysipainoisen teoslajin. Beethovenin kaikkien tunteman ”Kuutamosonaatin” lempinimi ei ole säveltäjältä peräisin, mutta yläotsikko Sonata quasi una fantasia, ”fantasian kaltainen sonaatti” on. Poikkeuksellisen vahvatunnelmainen avausosa onkin fantastinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Mielikuvituksen pidäkkeetöntä lentoa on ilo seurata myös Tapani Länsiön Yön lauluissa, jotka kuullaan konsertissa kantaesityksenä. Lyhyissä kappaleissa kuullaan häivähdyksiä niin unimaailmoista kuin rauhattomammistakin yötunnelmista.
Chopinin masurkoissa kaikuvat Puolan rytmit ja kansanmusiikki, joita hän kaipasi jouduttuaan pakenemaan kotimaastaan sotaa pakoon Ranskaan. Paljon myöhemmin, 1920-luvulla Chopinin maanmies Karol Szymanowski asettui Tatra-vuoriston näkymiin ja vaikuttui paikallisesta kansanmusiikista. Hänen masurkkansa kurottavat pitkälle outojen melodioiden ja harmonioiden utuiseen kauneuteen. Konsertti päättyy komeasti Chopinin sankaripoloneesin sävelin.
Tapani Länsiön mietteitä Yön laulujen sävellystyöstä:
”Huomaan vanhenemisen muuttaneen suhdettani säveltämiseen varsin paljon. Nuorempana sitä vain ryhtyi työhön ja luotti onnistumiseen; etenkin jos teos oli tilattu. Nykyään ryhtyminen uuteen sävellykseen on alkanut vaatia aika paljon.
Minun on innostuttava. Minulla täytyy olla jotenkin selittämätön tunne siitä, että tämä teos vaatii tulla sävelletyksi, täytyy olla painava syy säveltää se. Tämä painava syy vaihtelee. Olen viime vuosina säveltänyt paljon pianomusiikkia; laajimpana 24 preludin sarja. Olen kartellut pianoa ehkä siksi, että se on oma instrumenttini ja sille sävelletty musiikki on niin ylivertaisen hienoa; Beethoven, Chopin, Fauré, Palmgren. Jotkut nuoruuteni pianoteokset ovat ihan sympaattisia.
Innostukseeni pianomusiikin pariin vaikutti paljon Risto-Matti Marin. Hänen valloittava soittonsa sekä esitykset preludeistani innostivat jatkamaan. Koin preludisarjan jälkeen liittyneeni siihen arvokkaaseen jatkumoon säveltäjiä, joilla on 24 preludia.
Siispä sitten nocturnojen sarja. Tämän esikuvat olivat liian koskettavaa, liian taitavasti tehtyä musiikkia. En yllä lähellekään. En jatka tämän lajin parissa. Keksin kuitenkin vaatimattomamman muodon; teen pieniä lyyrisiä tunnelmakuvia, joita kutsun yölauluiksi. Itselleni aivan uusi lähestyminen oli myös antaa kullekin osalle nimi ja tavoitella tiettyä tunnelmaa. Tämä myöhäisromanttinen ja nykyään taatusti naiivi lähestyminen alkoi tuntua hyvältä syyltä tehdä tämä teos. Tunsin miltei lapsellista iloa säveltäessäni ”Iltapilviä” tai ”Tähdenlentoja”, etenkin ”Levottomat jalat…”. Pitkään uinuskellut romantikko minussa sai hetken kukoistaa.”
Konserttipaikkana toimii historiallinen Joroisniemen kartano Joroisissa. Tapahtumassa on paikoituksenohjaus. Konsertin ovet avataan klo 17. Väliaikatarjoilu katetaan väentupaan. Tarjoilusta vastaa Myrskylyhty ry. Kahvituksen tuotto käytetään ukrainalaisten hyväksi.
Verkkokauppaamme ylläpitää Johku (Aptual Commerce Oy). Muistathan hyödyntää työantajasi tarjoaman kulttuuriedun. Jos maksat Epassilla tai Smartumilla, valitse peruslippu. Jäsenetulippuun ovat oikeutettuja Joroisten Musiikkiyhdistyksen jäsenet. Lisätietoa lipuista.
